Tervetuloa vuoroviikkoiskä-blogiin!

Tämä blogi tarjoaa vertaistukea ja ajatuksia vanhemmille ja etenkin isän roolissa eläville, joiden lapset elävät vuoroviikoin eri vanhempien luona. Jaan omia kokemuksia ja ajatuksia vanhemmuudesta tässä tilanteessa, kun vuoroviikot lapsen kanssa tuntuu riittämättömältä ajalta.

 

Pelottaa, jännittää, enkä koskaan olisi kuvitellut kirjottavani mihinkään edes näin salaisen julkisesti. En edes itse lue blogeja! Ehkä ajatus lähtikin siitä. Omalta osaltani kirjoittaminen helpottaa omien tunteiden käsittelyä. Se, että joku muu voisi hyötyä tai saada itselleen ajatuksia tekstistäni, tai kauheimmassa (ja loppupeleissä kauneimmassa) tapauksessa jopa tehdä päätöksen puolisonsa kanssa erosta lukiessa blogiani, on se kaiken sen arvoista.

Meidän vuoroviikkoelämämme lähtökohdat

Valehtelisin, jos väittäisin, että kuvittelin vanhemmuuden olevan tätä. Arkea, jolloin puolet lapsen elämästä on tietyllä tapaa pimennossa. Arkea, jolloin lapsi kasvaa ja oppii asioita ilman iskää. Heti alkuun, iskä sana särähtää varmaan monella korviin ja pyrin sitä välttämään teksteissäni. Itse olen isääni kutsunut aina iskäksi, joten se on vain luonnollinen sana käyttää. Lapsi alkaa nyt olemaan siinä iässä, että "iskän" korvaavia sanoja on useita, muun muassa hajutuhnu. Hauskaa. Mutta miten päädyin isäksi ja "vuoroviikkoiskäksi"?

Lue lisää »

Meistä

Vuoroviikkoiskä on perustettu vuoden 2024 viimeisenä päivänä tarjoamaan vertaistukea ja vinkkejä vanhemmille, jotka kokevat haasteita ja ihmetyksiä vanhemmuudessa vuoroviikkojärjestelyjen vuoksi. Haluaisin luoda yhteisön, joka tukee toinen toisiaan ja jakaa hyödyllistä tietoa ja kokemuksia.